Helsinginniemen kärjessä, meren rannalla sijaitsee Helsingin vanhimpiin puistoihin lukeutuva Kaivopuisto, joka edelleen tarjoaa viehättävän ympäristön niin erilaisille tapahtumille kuin ulkoiluun ja virkistäytymiseenkin. Nykyisin noin 500 asukkaan asuinalueena Kaivopuisto kantaa harteillaan pitkää historiaa, johon sisältyy muun muassa huviloita ja kylpylä. Tämän päivän Kaivopuisto on paitsi kuuluisa vappupiknikin viettopaikka, myös suosittu konserttipaikka sekä kaupunkilaisten suosima puisto ulkoiluun ja vapaa-ajan viettoon. Kaivopuiston alueen historiaa tunnetaan ainakin 1600-luvulta alkaen, jolloin alue tunnettiin nimellä Helsingenäs.
Kaivopuiston maastoa värittää ympäristön moniulotteisuus, jossa tärkeässä osassa ovat niin meren läheisyys kuin runsaat korkeuserotkin. Jo 1700-luvulla alueen korkeinta kohtaa kutsuttiin nimellä Uuninsuunvuori (Ugnsmunsberget) ja sen ympäristöä Uuninsuunmaaksi (Ugnsmunslandet). Myöhemmin, 1770-luvulta peräisin olevassa kartassa, Uuninsuunvuori on nimetty Liuskavuoreksi (Skifferberget). Koko Kaivopuiston aluetta nykyisen Tähtitorninvuoren huipulta aina merenrantaan saakka kutsuttiin 1840-luvulta lähtien nimellä Ulriikanporin seutu (Ulricasborgstrakten). Kaivopuistoksi aluetta alettiin kutsua jo 1800-luvun puolella, mutta virallisesti se otettiin käyttöön vuonna 1909.
Kaivopuiston kylpylä
Kaivopuisto on aikojen saatossa ollut monenlaisessa käytössä. Varsinainen toiminta Kaivopuiston alueella alkoi 1830-luvulla, jolloin suomalainen liikemies, kauppaneuvos ja Helsingin elinkeino- ja kulttuurielämässä merkittävässä roolissa ollut Henrik Borgström perusti Helsinginniemen kärkeen kylpylän. Aiemmin asumattomalle ja karulle alueelle perustettu kylpylä sai ympärilleen myös puiston ja perustamiskokous pidettiin 1834. Henrik Borgströmin yritys Ulrikasborgs Bad- och Brunnsinrättnings Bolag (Ulriikaporin kylpylä- ja kaivosyhtiö) ei saanut osakeannilla riittävää määrää rahaa kylpylän perustamiseen, joten Borgström kumppaneineen otti omissa nimissään lainaa kylpylän perustamiseen.
Kaivopuiston kylpylästä tuli Pietarin seurapiirien suosima matkailukohde, sillä venäläisille aatelisille oli asetettu matkustuskielto ulkomaille. Näin ollen Kaivopuiston kylpylä sai suosiota ja teki omalta osaltaan Helsingistä jopa kahden vuosikymmenen ajaksi todellisen kylpyläkaupungin. Itäinen osa Kaivopuistosta jaettiin huvilatonteiksi, joissa vuokralaisina olleiden asukkaiden oli kesäsesonkien aikoina majoitettava kylpylässä vierailleita matkustajia. Kun venäläisten matkustuskielto päättyi vuonna 1852, oli se kohtalokasta kylpylän toiminnalle. Vuonna 1883 kylpylän vuokrasopimuksen päättyessä Kaivopuiston alueesta tuli yleinen puisto ja kylpyläyhtiö lopetettiin 1886.
Kaivopuiston rakennukset
Kaivopuiston kylpylätoiminnan hiipuessa itäosan huvilatontteja vuokranneet saivat lunastaa tontit itselleen. Myös läntiselle puolelle Kaivopuistoa rakennettiin useita huviloita 1870-luvulla. Tämän päivän Kaivopuistossa Itä-Kaivopuiston huviloista moni on eri maiden suurlähetystöjen sekä vuonna 1882 avatun Cygnaeuksen gallerian käytössä. Sen sijaan Länsi-Kaivopuiston huviloista suurin osa on purettu ja niistä jäljelle jääneet tontit liitetty takaisin puistoalueeseen. Kylpylänä toiminut rakennus koki ikävän kohtalon jatkosodan ilmapommituksissa vuonna 1944 tuhoutuen täysin. Jäljelle jäi ainoastaan kylpylän ravintola- ja huvittelurakennus Kaivohuone, jossa toimii nykyisin ravintola.
Kaivopuiston kylpylän ravintola- ja huvittelutilana toiminut Kaivohuone valmistui vuonna 1838 arkkitehti C.L. Engelin suunnitelmien mukaan. 1860-luvulta lähtien Kaivohuonetta on muutettu ja laajennettu useiden arkkitehtien suunnitelmien mukaisesti. Rakennuksessa oleva ravintola on ollut ympärivuotisesti auki vuodesta 1858 lähtien. Kaivopuiston muista rakennuksista mainittakoon puiston korkeimmalla kohdalla oleva Ursan tähtitorni, joka on arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelema ja se valmistui vuonna 1926. Lisäksi Kaivopuiston ympäristössä on joitakin linnoitteita, jotka ovat peräisin Krimin sodan ajoilta.
Tapahtumat Kaivopuistossa
Ympäristönä Kaivopuisto antaa mahdollisuuden monenlaisten tapahtumien järjestämiseen. Vuonna 1876 Kaivopuistossa järjestettiin Suomen ensimmäinen yleinen taide- ja teollisuusnäyttely. Sittemmin puisto on toiminut muun muassa konserttipaikkana ja jopa raviratana. Kaivopuiston tähtitorni on suosittu käyntikohde niin tähtiharrastajien kuin muidenkin kävijöiden keskuudessa. Ursan tähtitornin yleisönäytöksissä katsellaan kesäaikaan sunnuntaisin aurinkoa ja talvi-iltoina lokakuusta alkaen tarkastelun kohteena ovat vuorostaan tähtitaivaalla näkyvät asiat. Tähtinäytöksissä katselukohteena on usein muutama kohde, kuten kuu, planeetat, tähtijoukot ja -sumut.
Yksi Kaivopuiston tunnetuimmista ja joka vuosi toistuvista tapahtumista on vappu, jolloin kymmenet tuhannet vappua juhlivat ihmiset suuntaavat Kaivopuiston alueelle. Perinteisesti vapunviettäjillä on mukanaan ruokaa ja juomaa, joita nautitaan piknik-tyyliin isojen ja pienempienkin seurueiden kesken. Vappuaamun juhlassa tunnelmaa on kohottamassa esiintyjinä toimivat Ylioppilaskunnan laulajat sekä Retuperän WBK. Lisäksi ylioppilaskuntien edustajat pitävät puheita juhlahumun keskellä. Kaivopuiston kesiin on kuulunut myös ilmaiskonsertteja 1970-luvulta lähtien eri tahojen järjestäminä. Kesällä 2018 järjestettävä konsertti tunnetaan nimellä Kaivarin konsertti.
Kaivarin konsertti 19.8.2018
Juhlavuosiaan viettävät Helsingin juhlaviikot sekä Elävän musiikin yhdistys Elmu tuottavat kesällä 2018 Kaivopuistoon konsertti- ja pikniktapahtuman elokuun 19. päivä. Kaivarin konsertti jatkaa jo 1970-luvulta asti pidettyjen Kaivarin Kansanjuhlien sekä Juhlaviikkojen puistokonserttien perinteitä, jotka ovat tuoneet yleisön eteen pitkän listan nimekkäitä esiintyjiä musiikkimaailman huipulta niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Kesän 2018 Kaivarin konsertti tuottaa musiikkielämyksiä ja muuta ohjelmaa koko perheen makuun, joten paikan päälle voi suunnata sekä lasten että isovanhempien seurassa.
Kaiken kansan Kaivopuisto
Kaivopuiston 1800-luvulta alkanut historia erilaisten toimintojen keskuksena on muuttanut ilmettään aikojen saatossa. Alun perin Kaivopuisto rakennettiin eliitin virkistäytymis- ja matkailukohteeksi, jonka keskipisteenä toimi meren rannalle rakennettu Kaivopuiston kylpylä. Kylpylätoiminnan loputtua alueella säilyneet huvilat saivat uuden, yhä tänäkin päivänä voimissaan olevan merkityksen esimerkiksi suurlähetystöjen ja taidemuseon tiloina. Suurten korkeuserojensa ansiosta Kaivopuisto on sopiva koti myös Ursan tähtitornille, joka houkuttelee luokseen taivaan ihmeitä tarkastelemaan. Mutta ennen muuta Kaivopuisto on helsinkiläisten olohuone, puisto kaikelle kansalle.