Suomenlinna on kulttuurihistoriallisesti korvaamaton paikka, Unescon maailmanperintökohde ja suosittu matkailukohde Helsingin edustalla. Suomenlinna koostuu erillisistä saarista, jotka ovat Kustaanmiekka, Susisaari, Iso Mustasaari, Pikku-Musta, Länsi-Mustasaari, Särkkä, yksi Pormestarinluodoista sekä Lonna. Pääsy Suomenlinnaan on lautan ja vesibussien varassa, joista ensimmäinen liikennöi ympäri vuoden Kauppatorilta Suomenlinnaan. Omalla veneellä kulkeville Suomenlinnassa on vierassatama, johon veneiden on hyvä rantautua. Nähtävää ja koettavaa Suomenlinna tarjoaa runsaasti ja myös täysin ilmaiseksi, sillä ainoa kuluerä Suomenlinnaan saapuessa on lauttalipun hinta.
Suomenlinnan rakennustyöt aloitettiin 1748, jolloin alkuperäisenä suunnitelmana oli tehdä linnoitus Suomen puolustusta parantamaan. Pian rakennustöiden alettua suunnitelmia muutettiin ja tuolloin Viaporina tunnetusta Suomenlinnasta päätettiin tehdä merilinnoitus. Aiemmin sekä Ruotsin että Venäjän hallussa ollut Viapori siirtyi lopullisesti Suomelle vuonna 1918, jolloin sen nimi muutettiin suomalaisuutta korostaen Suomenlinnaksi. Linnoitukseen tuli pian puolustusvoimien eri yksiköitä ja Suomenlinnasta tulikin suomalainen varuskunta. Samaan aikaan Suomenlinnaa alettiin kunnostaa ja sen hieno potentiaali matkailukäytössä huomattiin.
Faktoja Suomenlinnasta
Suomenlinna koostuu kahdeksasta saaresta, jotka ovat kokonaispinta-alaltaan 80 hehtaaria. Suomenlinnassa on noin 200 rakennusta, muuria noin kuusi kilometriä ja alueella on yhteensä 105 tykkiä. Alueen kunnostamisesta ja ylläpidosta pitää huolen Suomenlinnan hoitokunta, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto. Sotilaallista toimintaa Suomenlinnassa harjoittaa enää Pikku-Mustan saarella sijaitseva Merisotakoulu. Toimintaa on edelleen myös Ison-Mustansaaren kärjessä sijaitsevassa, vuonna 1971 perustetussa Suomenlinnan vankilassa, jonka noin 70 vankia vastaavat isosta osasta Suomenlinnan vallien ja rakennusten korjaustöitä.
Paitsi että Suomenlinna on yksi Suomen suosituimmista matkailukohteista, on se myös kotipaikka noin 800 ihmiselle. Asuntoja Suomenlinnassa on yli 350 ja niitä pääosin isännöi Suomenlinnan hoitokunta. Merisotakoulussa opiskelee vuosittain noin 250 sotilasta, jotka omalta osaltaan lisäävät ympärivuotisten Suomenlinna-asukkaiden määrää. Vakituisesti saarella asuvia ihmisiä palvelevat muun muassa päiväkoti, alakoulu, kirjasto sekä päivittäistavarakauppa. Matkailu näkyy Suomenlinnassa asuvien arjessa erityisesti aina kesäisin, jolloin kävijämäärä on yltänyt ennätysvuotenaan jopa yli 800 000 kävijään.
Suomenlinnan nähtävyydet
Suomenlinnassa riittää tekemistä ja näkemistä jokaiselle sinne saapuvalle. Historian ja luonnon lisäksi lukuisat kahvilat ja ravintolat, sekä erilaisia tuotteita myyvät puodit ovat mielenkiintoisia käyntikohteita. Suomenlinnan historiaan pääsee parhaiten tutustumaan kävelemällä Sinisen reitin, joka kiertää kaikki Suomenlinnan tärkeimmät nähtävyydet. Sininen reitti alkaa Rantakasarmin edestä ja päättyy noin 1,5 kilometrin päähän Kuninkaanportille. Reitin varrelle on sijoitettu opastauluja, joissa kerrotaan kohteista ja niiden historiasta. Pääreitin oheen on rakennettu myös liikuntaesteisille sopivampi reitti, jolla välttää Sinisen reitin hankalimmat osuudet.
Suomenlinnan tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat Kuninkaanportti, Suuri linnanpiha, telakka, Suomenlinnan kirkko, Rantakasarmi, bastioni Zander sekä sotavankileirin muistopaikka. Kuninkaanportti on linnoituksen edustusportti, Suomenlinnan tunnusmerkki. Suuri linnanpiha toimi linnoituksen pääaukiona sekä hallinnollisena keskuksena. Telakka on Suomen vanhin ja edelleen toiminnassa oleva telakka. Suomenlinnan kirkko rakennettiin ortodoksiseksi varuskuntakirkoksi. Rantakasarmi toimi venäläisellä kaudella linnoituksen pääporttina ja kuuluu nykyisin matkailuneuvonnalle. Bastioni Zander tarjoaa parhaan näkymän linnoituksen muodosta. Sotavankileirin muistomerkki on Suomen sisällissodan jälkeen perustetun Suomenlinnan vankileirin muistoksi tehty teos.
Muita käyntikohteita Suomenlinnassa
Suomenlinnassa on tarjolla kokonaiset kuusi museota, jotka ovat Suomenlinna-museo, Ehrensvärd-museo, Sotamuseon Maneesi, sukellusvene Vesikko, Suomenlinnan lelumuseo sekä Tullimuseo. Suomenlinna-museo kertoo linnoituksen menneisyydestä, korjaustöistä sekä nykypäivän elämästä Suomenlinnassa. Ehrensvärd-museo esittelee linnoituksen ruotsalaisen kauden historiaa. Nimensä museo on saanut talon ensimmäisen asukkaan sekä linnoituksen perustajan Augustin Ehrensvärdin mukaan. Sotamuseon Maneesi on nimensä mukaisesti sotahistoriasta kertova museo, jota täydentää toisen maailmansodan aikainen sukellusvene Vesikko. Suomenlinnan museotarjontaa monipuolistavat lisäksi myös Tulli- ja Lelumuseot.
Museoiden lisäksi kulttuuria Suomenlinnassa on tarjolla esimerkiksi gallerioiden ja kesäteatterin muodoissa. Galleria Rantakasarmi on Helsingin Taiteilijaseuran ylläpitämä galleria, jossa esillä on nykytaiteen näyttelyitä. HIAP Galleria Augusta on Susisaarella sijaitseva näyttely- ja tapahtumatila, jota ylläpitää Helsinki International Artist Programme (HIAP), joka on kansainvälinen taiteilijaresidenssiohjelma. Augustassa on ympärivuotisesti niin näyttelyitä, performansseja kuin luentojakin. Erilaisia kahvila- ja ravintolapalveluita tarjoavia tahoja Suomenlinnasta löytyy toistakymmentä, joten nälästä ei Suomenlinna-visiitillä tarvitse kärsiä. Lisäksi erilaiset käsityöläisten puodit ja työhuoneet täydentävät Suomenlinnan palvelutarjontaa.
Suomenlinna Unescon maailmanperintökohteena
Suomenlinna on lisätty Unescon maailmanperintölistalle siksi, että sen on katsottu olevan ainutlaatuinen sotilasarkkitehtuurin muistomerkki. Lisäksi sen historia kolmen valtion alaisuudessa olemisesta antaa sille oman erityisyytensä. Maailmanperintölistalla Suomenlinna on ollut mukana vuodesta 1991 alkaen. Suomenlinnan asema Unescon maailmanperintökohteena tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomenlinnan ainutlaatuisen kulttuuri- ja luonnonperinnön vaalimisesta ja tuleville sukupolville säilyttämisestä on tehty maailmanlaajuinen päätös. Maailmanperintösopimus velvoittaa valtiota pitämään huolta Suomenlinnan säilymisestä mahdollisimman alkuperäisenä. Korjaus- ja ylläpitotoimia Suomenlinnassa hoitaa Suomenlinnan hoitokunta, joka on valtion virasto.
Suomenlinnan satavuotinen taival
Vuosi 2018 on Suomenlinnassa juhlavuosi, sillä linnoitus on ollut Suomen hallinnassa täydet sata vuotta. 12.5.1918 Viapori liittyi itsenäiseen Suomeen ja bastioni Zander sai ensimmäisen kerran lipputankoonsa Suomen lipun. Samaan aikaan Viapori-nimi muutettiin Suomenlinnaksi. Tästä alkoi Suomenlinnan uusi elämä, johon sisältyy lukematon määrä erilaisia vaiheita matkalla matkailusuosikiksi ja Unescon maailmanperintökohteeksi. Tänä päivänä Suomenlinna on yksi Suomen suosituimmista matkailukohteista, eikä mikään ihme, sillä kiehtovan historiansa, idyllisen ympäristönsä ja runsaiden palveluidensa avulla Suomenlinna antaa jokaiselle jotakin.