Alppipuisto on saanut alkunsa 1800-luvulla jakauduttuaan Eläintarhan puistosta omaksi puistoalueekseen. Vuonna 1851 perustettu puistoyhtiö rakensi Eläintarhan puiston, jonka 1860-luvulla rakennettu rautatie jakoi kahtia. Helsingin elinkeino- ja kulttuurielämässä vaikuttanut liikemies ja kauppaneuvos Henrik Borgström vuokrasi junaradan itäpuolelle jääneen puistoalueen ja perusti sinne Alppila (Alphyddan) -nimisen ravintolan, josta puisto sai nimensä. Ravintola paloi vuonna 1875 ja se rakennettiin uudelleen, mutta paloi uudelleen vuonna 1951. 1800-luvulla puistoa isännöi Suomen Puutarhayhdistys, jonka hallinnasta se siirtyi Helsingin kaupungille vuonna 1908.
Alppipuiston pohjoiset osat rakennettiin puistoksi jo 1850-luvulla. Puistossa tapahtumien keskipisteenä toimi 1940- ja 1950-luvuilla Alppilava-niminen tanssilava, joka sittemmin on purettu ja alue on muutettu linja-autojen pysäköintialueeksi. Keskellä puistoa sijaitsevalla Vesilinnanmäellä sijaitsi vuonna 1945 perustettu Vesilinnanmäen kesäteatteri, joka oli Suomen Työväen Teatterin ylläpitämä kesäteatteri. Lasten Päivän Säätiö kuitenkin vuokrasi 1940-luvun lopussa Vesilinnanmäen alueen ja vuonna 1950 paikalle avattiin Linnanmäkenä tunnettu huvipuisto. Vuonna 1970 Alppipuiston koillisosa irrotettiin puistosta ja nimettiin Lenininpuistoksi.
Nykyinen Alppipuisto
Tätä nykyä Alppipuisto (Alpparken) on kooltaan noin 16,5 hehtaarin suuruinen puistoalue. Puisto sijaitsee Alppiharjun kaupunginosassa, Alppilan osa-alueella. Puiston rajat kulkevat etelässä Helsinginkadun, lännessä rautatien, koillisessa Viipurinkadun ja idässä Tivolitien ja Lenininpuiston kohdilla. Puistoalueen keskellä sijaitseva Linnanmäen huvipuisto on aikoinaan irrotettu Alppipuiston ja Lenininpuiston yhdessä muodostamasta puistoalueesta. Nykyinen Alppipuisto on ennen muuta kutsuva ja viihtyisä puisto aivan jokaiselle. Puistossa on paljon iloa silmälle ja myös runsaasti tilaa harrastaa erilaisia asioita.
Alppipuiston nykyinen ilme koostuu muun muassa kahdesta huvipaviljongista, joissa puistossa kävijät voivat nauttia olostaan. Iloa tuo myös puistossa oleva kolmiosainen lampi, jossa suihkulähde ja lammen ylittävä puinen silta luovat tunnelmaa. Puiston keskustassa sijaitseva avoin nurmikenttä mahdollistaa erilaiset harrasteet, samoin kuin amfiteatteri, jota musiikinharrastajat kesäisin hyödyntävät paikkana pyörittää levyjään. Alppipuiston lounais- ja pohjoisosia reunustavat kalliot, jotka nurmialueiden lisäksi ovat kesäisin varsinkin auringonpalvojien suosimia paikkoja. Talvisin kalliot toimivat suosittuna mäenlaskupaikkana
Alppipuiston lähialueet
Nykyinen Alppipuisto on vuosikymmenten saatossa muuttanut muotoaan useaan otteeseen. Alun perin Alppipuisto kuului Eläintarhan puistoon, joka on Töölönlahden pohjoispuolella sijaitseva puistoalue. Eläintarhan alueella on muun muassa Talvipuutarha, joka on yleisölle avoin kasvihuone. Talvipuutarha tarjoaa nähtäville kattavan valikoiman erilaisia kasveja. Nimensä Eläintarha sai sinne aiotusta eläintarhasta, joka kuitenkin lopulta perustettiin Korkeasaareen. Nykyisin Eläintarha on merkittävä urheilupuisto, jonne vuodesta 1907 alkaen rakennettiin Eläintarhan urheilukenttä. Myöhemmin alueelle on rakennettu mm. Olympiastadion, Uimastadion, Helsingin jäähalli ja Töölön pallokenttä.
Alppipuistosta irrotettu Lenininpuisto puolestaan on 3,5 hehtaarin kokoinen puisto Alppipuistosta katsoen koillisessa. Lenininpuisto on puutarha-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin suunnittelema puisto, jonka rakentamisesta vastasivat Helsingin kaupungin puisto-osasto yhdessä Helsingin Puutarhaseuran kanssa. Alun perin alue oli lähes pelkkää kalliota, joka rakennustöissä muutettiin vehreäksi puistoalueeksi 1960-luvun alussa pidettyä puutarhanäyttelyä varten. Kyseistä näyttelyä varten puistoon rakennettiin paviljonki, käytäviä, portaita, muureja sekä suihkuallas ja puro. Kiitos puutarhanäyttelyn, Lenininpuisto on tänäkin päivänä erityisen runsaasti erilaisia kasveja sisältävä puisto.
Huvipuisto Alppipuiston sydämenä
Lasten Päivän Säätiötä edeltänyt lastensuojelujärjestö vuokrasi 1950-luvun taitteessa Alppipuiston ja Lenininpuiston koostaman puistoalueen keskeltä Vesilinnanmäen alueen aluksi kolmeksi vuodeksi itselleen. Vesilinnanmäelle lastensuojelujärjestö perusti Linnanmäki-huvipuiston vuonna 1950. Nimensä Vesilinnanmäki on saanut siellä yhä vieläkin sijaitsevista vesitorneista ja se on Alppipuiston korkein kohta. Linnanmäki puolestaan sai nimensä Vesilinnanmäestä, josta huvipuiston nimi on lyhennys. Huvipuiston alue oli aluksi noin 5,5 hehtaaria, mutta muutama vuosi huvipuiston avaamisen jälkeen aluetta laajennettiin yli seitsemän hehtaarin kokoiseksi.
Tänä päivänä Linnanmäen huvipuisto pitää sisällään 43 huvipuistolaitetta, joista peräti kymmenen on maksutta asiakkaiden käytössä. Vanhin laite Linnanmäellä on karuselli, joka valmistui vuonna 1896. Suosituin laite on 1951 käyttöön otettu, legendaarinen Vuoristorata. Huvipuiston lisäksi Linnanmäellä on myös muuta toimintaa, kuten Peacock-teatteri ja Peacockin-teatterin tiloissa taas monien vaiheiden jälkeen toimiva Uusi Iloinen Teatteri (UIT). Peacock-teatteri rakennettiin vuonna 1956 ja alkuaikoina se toimi kansainvälisten varietee-esitysten paikkana, jossa parhaimmillaan kävi yli 100,000 katsojaa vuodessa.
Kesä 2018 Alppipuistossa
Kesällä 2018 Alppipuistossa jatkuu suosittu Alppipuiston Kesä -tapahtumasarja, joka tuottaa monipuolista musiikkia koko perheen iloksi useana heinäkuun päivänä. Kuun ensimmäisen viikonlopun käynnistää perjantaina 6.7. pidettävä Alppipuiston Kesän avaus. Koko Jazz Club hemmottelee puistoon saapuvia, sillä tarjolla on jazz-musiikkia niin Muumi Jazzin kuin aikuisempaankin makuun iskevän jazzin voimin. Luvassa on suomalaisen jazzin parhaimpien tekijöiden ilottelua. Tapahtuma on samalla piknik, joten puiston tunnelmasta voi nauttia vilttien ja eväiden kera pitkänkin tovin verran.
Lopuksi
Vaiherikkaan menneisyytensä jälkeen Alppipuisto on nykyisin rauhallinen keidas kaupunkilaisille. Puiston irtaantuminen Eläintarhan puistosta ja myöhemmin Alppipuistosta irtaantunut Lenininpuisto ovat osaltaan muovanneet puiston sellaiseksi, kuin se nykyisin on. Alppipuiston upeat istutukset, useat ajanviettopaikat, kalliot ja lampi tekevät puistosta viihtyisän ja moneen tarkoitukseen sopivan puiston. Kesällä puistossa aikaansa viettävätkin auringonpalvojat sekä konserteista ja piknikeistä nauttivat ihmiset. Talvella puiston laitamilla olevia kallioita voi hyödyntää pulkkamäkenä, joka tarjoaa hurjat vauhdit. Monipuolisen puiston keskellä loistaa Linnanmäen huvipuisto. Alppipuistossa on helppo viihtyä.